Olemme kaikki yhtä - mitä sillä tarkoitetaan?
Olet ehkä kuullut sanottavan, että olemme kaikki yhtä. Että ykseys on olemassaolon perimmäinen tila. Henkisen kasvunkin voi ajatella olevan kasvua erillisestä itsestä kohti laajempaa kokonaisuutta.
Hyvä vertauskuva ykseydelle on, että olemme kaikki kuin auringon säteitä.
Jokainen säde on osa jotakin suurempaa ja kirkkaampaa kuin mikään niistä yksinään. Olemme kaikki peräisin samasta lähteestä, samasta perustasta.
Kuinka hölmöä olisikaan sitten yhden auringon säteen kuvitella, että se on itsenäinen, riippumaton muista? Se on peräisin auringosta ja ilman aurinkoa sitä ei olisi olemassakaan. Se on yksi lukemattomista muista säteistä, jotka yhdessä muodostavat koko auringon valon.
Arkipäivän kokemuksessa olemme kuitenkin usein eristäneet ja erottaneet itsemme siitä kokonaisuudesta, jonka osia olemme.
Tunnemme, että on olemassa “minä” ja sitten on kaikki muu. Minä olen täällä, ikään kuin “sisällä” ja kaikki muu on ulkopuolellani. Näin erotamme itsemme muista ja ympäristöstämme.
Perimmäisellä tasolla olemme kuitenkin yhtä. Olemme erilaisia, mutta yhtä ja samaa saumatonta kokonaisuutta. Kehomme esimerkiksi on hiukkasia, jotka ovat kiertäneet olemassaolon kiertokulkua jo kauan.
Olemassaolomme on energiaa ja energia ei ikinä synny tai kuole. Se voi ainoastaan muuttaa muotoaan.
Seuraavan kerran, kun kohtaat kadulla tuntemattomia ohikulkijoita voit muistaa, että he ovat tätä samaa energiaa vain hiukan eri muodossa. Ehkä tunnet hienovaraista lempeyttä ja lämpöä heitä kohtaan. Ovathan he kuin sisaruksiasi. Tai jos olet heittämässä roskaa luontoon havahdut siihen, että ethän myrkyttäisi itseäsi.
Emme siis ole itsenäisiä, erillisiä tai yksin, vaikka niin erehdymme luulemaan. Olemme samaa elämän energiaa, virtausta, samoja olemassaolon hiukkasia kuin kaikki muu. Ihmiset, eläimet, kaikki elävä ja kaikki olemassa oleva. Sinä loistat osana tätä kokonaisuutta.
